Star Wars Episodi 3

Odotin leffalta vähän enemmän...mutta kyllähän tuon katsoi.

3/5

Fear and Loathing in Las Vegas

Aivan sekopäinen leffa josta ei meinannut saada paikoin mitään tolkkua. Mutta kun sellainen sekopäinen ja tolkuton ote sopi leffaan kuin nenä päähän, niin en valita. Depp ja Del Toro tekevät hienot roolit kahtena huumehörhönä.
Suosittelen kyllä kaikille jotka eivät ole leffaa nähneet.
4,5/5

Tietysti tuosta listasta unohtu sitten pari.

Magnolia: Samaan aikaan todella hauska ja todella surullinen, hieno leffa. Loistavia roolisuorituksia Reillyltä, Cruiselta sun muilta. Täytyy kattoa uusiksi jossain välissä, aukeaa varmaan vielä paremmin.
:) :) :) :) ½
Saattokeikka: Ihan hyvä tällänen kaverileffa, ei nyt mitään ihmeellistä. Nicholson oli odotetusti hyvä.
:) :) :)

Chevy Chasen tähdittämä National Lampoon's Vacation-sarja tuli tiirailtua muutaman päivän sisään.

Sarjan aloittava Vacation (title/tt0085995/) (1983) on varsin mukavaa koko perheen komediaa lukuunottamatta pari kertaa vilahtavia tissejä. Ei sillä että tisseissä olisi mitään vikaa ja tekiväthän ne suuren vaikutuksen kun elokuvan muksuna ensi kertaa näin, mutta jotenkin tuo jäi vaivaamaan että mitä ne tekivät tällaisessa elokuvassa. Chevy Chase on mukava koheltaja, Beverly D'Angelo nätti perheenäiti eivätkä lapsinäyttelijätkään päässeet ärsyttämään (tai teinejähän ne jo taisivat olla). Ja Eugene Levysta tulee aina plussaa, oli rooli kuinka pieni tahansa. Oli myös hauska nähdä Ally McBealista tuttu Jane Krakowski teini-iässä pikkuroolissa. Pisteitä 3/5

European Vacation (title/tt0089670/) (1985) jatkaa samalla linjalla kuin edeltäjänsä, mutta kaikkea hyvää on vielä ripaus enemmän. Chevy Chasen hahmo toimii mielestäni vielä paremmin kuin edellisessä ja kulttuurien törmäämisestä saa tunnetusti hyvää huumoria aikaiseksi. Myös tissejä on ensimmäistä osaa enemmän. Ja kun kerran Englantiin matkustetaan, pitää tietenkin mukana olla muutaman brittikoomikon cameo, mukana Eric Idle, Mel Smith ja Robbie Coltrane. Sarjan paras elokuva. Pisteitä 3,5/5

Christmas Vacation (title/tt0097958/) (1989) oli sarjan elokuvista se josta itselläni oli eniten muistikuvia, mutta siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, se jäi tunnelmassaan edeltäjiensä taakse. Sitä samaa kohellusta elokuvassa on ja monta todella hauskaakin hetkeä mutta jostain syystä tunnelma vaan ei ollut sama. Erityismaininta Juliette Lewisille perheen tyttärenä ja "muoviselle" naapurin pariskunnalle (Nicholas Guest ja Seinfeldista tuttu Julia Louis-Dreyfus). Pisteitä 2,5/5

Vegas Vacation (title/tt0120434/) (1997) on tehty kahdeksan vuotta edellisen elokuvan jälkeen ja ennakkoon kuulostaa lähinnä säälittävältä yritykseltä uudelleenlämmittää 80-luvun hyvää sarjaa. Ja sitä se onkin. Edelleen samalla linjalla jatketaan mutta vitsit ovat päässeet vajaassa vuosikymmenessä pahasti väljähtämään (mikä saattoi toki johtua osittain siitäkin että kaikki leffat tuli katsottua melko tiiviissä putkessa). Viimeinen vartti elokuvasta lähinnä suututti kun vanhaan "vaikeuksien kautta voittoon"-kaavaan yritettiin potkia uutta eloa viemällä Chasen esittämä päähenkilö syvempään ahdinkoon kuin koskaan ennen. Kaiken kaikkiaan selvästi sarjan heikoin elokuva vaikka muutama hauska hetkikin mukaan mahtui, lähinnä perheen pojan Rustyn seikkailut. Ja tyttären näyttelijä oli varsin nätin näköinen. Plussaa myös Larry Hankinin (Frendien Mr Heckles) näyttäytymisestä aamutakissa. Pisteitä 2/5

Holy Smoke:

Mjaa, olipas epätasainen tekele. Noin puoleenväliin asti mentiin aika lailla ongelmitta, itse asiassa tämä oli jopa sellaista 4 / 5 -tasoa aina ryyppyreissuun saakka, mutta sitten alkoi armoton alamäki. Loppupuoliskon juonikuviot sukkasivat isolla kädellä, ja homma vain meni sitä päättömämmäksi mitä pidemmälle elokuva meni. Ensimmäinen puolisko oli täynnä hyvää dialogia ja koko elokuvan ajan pääosakaksikko Keitel / Winslet teki, varsinkin jälkimmäinen, erinomaista työtä. Muut hahmot nyt jäivät enemmmän tai vähemmän statistin rooliin.

2½ / 5

What's Eating Gilbert Grape:

Elokuva, jossa ei varsinaisesti ollut mitään huonoa, mutta joka ei kuitenkaan oikein onnistunut iskemään. Depp oli pääosassa hyvä, kerrankin näyttelijä ns. tavallista ihmistä. DiCaprio oli vammaisena myös hyvä, hermot tuollaisen kanssa kyllä menisi aika helvetin nopeasti. No, tuo kertonee kaiken oleellisen roolisuorituksesta. Myös muu casting, John C. Reilly etunenässä, tekivät ihan mukiinmenevät roolisuoritukset.

Tarina, no, oli kai siinä semmonenkin. Eipä se mitään ihmeellisyyksi tarjonnut, eikä oikein päässyt kiinnostamaankaan missään vaiheessa eritysesti. Isompia juonenkäänteitä ei juuri nähty, eikä tämä sellaisia kaivannutkaan. Semmonen mukava sunnuntai-iltapäivän perusdraama, jossa oli muutamia varsin hienoja kohtauksia / kohtausyhdisteliä. Ja kai tässä voi jollakulla herkkä paikkakin eteen tulla, itse en päässyt moiseen olotilaan elokuvan aikana vertymään. Vähän väritön elokuva kaiken kaikkiaan, se jokin puuttui.

3 / 5

Three Days of the Condor (title/tt0073802/)

Tämä oli täynnä sitä kultaisen 70-luvun tunnelmallista agenttijännärimeininkiä. Mukavastihan leffa jaksoi pitää otteessaan loppuun asti. Näyttelijöistä paras oli tietysti Max Von Sydow. 4/5.

Tässä on hieno leffa, josta voi suoraan sanoa, että näitä ei enää tehdä. Lähimmäksi taitaa päästä Pollackin oma Interpreter.

Tuo leffa kuuluu omalle suosikkilistalle jo pelkästään siitä syystä, että siihen on taltioitu varmasti hienoimmat näkymät WTC:stä, joita elokuvissa koskaaen ehdittiin näkemään. Muutama sydämen lyönti jää edelleen väliin, kun näkee ne kaikessa komeudessaan. Näkymät WTC:n sisältä toimistosta ovat jollain tapaa hyytäviä.

Pitää tähän väliin pistää ketjun aloittaja pisteet.

Omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimpia ketjuja palstalla. Täältä saa aina uusia innostuksia ja jaksaa taas seuraavanakin päivänä kaivaa jonkuin leffan hyllyköstä.

Jurassic Park

Kun leffa aikanaa tuli teattereihin olivat efektit sitä luokkaa että silmiä kirveli. Aika on jättänyt elokuvaan kuitenkin jälkensä, mutta silti tuo 2h vierähti ihan sujuvasti. DTS-äänimaailma oli hyvä yksi parhaista pitkään aikaan

3½/5

Silverado: (title/tt0090022/) Vanhoille hollywood-westerneille kumartava leffa, josta löytyy kaikki ne tarivttavat ainekset hyvän westernin tekoon. Näyttelijäkaarti on kohtuullisen nimekäs ja ennen kaikkea osaava, tunnelmaltaan kevyt ja paikoin huumoripainotteinen. Erityismaininta Bruce Broughtonin musiikeille, jotka todellakin tavoittavat sen 50-lukulaisen westernin tunnelman. Kokonaisuudessaan toimiva western, jonka parissa aika vierähtää mukavasti. 3½/5

Golden Years: (title/tt0101206/) Hyi hemmetti. Taas näitä Kingin filmatisointeja. Ne ei kyllä juuri koskaan onnistu. Kaikista puuttuu se tunnelma ja edes jonkinlainen ulottuvuus. Hahmoja ja tapahtumia vain sekotetaan keskenään ja toivotaan hyvää lopputulosta. Ideakin oli kuin suoraan jostain 50-luvun halpistuotantoscifistelystä ja toteutus Ed Wood -tasoa (ohjaaja, ei leffa). Ei tätä kyllä viitsi kenelläkään suositella. 1½/5

Willow: (title/tt0096446/) Mitä tähän voi sanoa, Ron Howardin paras. Mies antaa vision ja leikkimielisyyden viedä mennessään, eikä yritä tehdä mitään elämää suurempaa vetistelydraamaa. Tunnelmaltaan varsin hilpeä ja feel-good -leffa, joka ei välttämättä kaikille toimi, mutta fantasiahörhöille kylläkin. Yhtäläisyydet LotR:in kanssa ovat kyllä huvittavan samanlaiset, nyt kun tarkkailee ensin Willow'ta ja sen jälkeen LotR-trilogiaa. 4-/5

Life of Brian: (title/tt0079470/) Pythonien huumori on taattua laatua. Verbaliikalla leikittelevä leffa, joka perustuu dialogiin ja päättömyyteen rautaisella otteella. Läpi elokuvan saa naureskella Brianin edesottamuksile ja itsensä löytämiselle. Koko Python-ryhmältä jälleen hienoa mukautumista lukuisiin eri hahmoihin. Tämän tyyppistä huumoria ei enää tehdä, mikä on varsin valitettavaa, nykyään olla pelkällä Steve Stifler -tyylisellä pissakakka-linjalla. Life of Brian on MP-ryhmän toiseksi parast tuotos. 4+/5

The Kid Brother: (title/tt0018051/) Palataan komedian alkujuurille. Lloyd näyttää miten homma voidaan tehdä niin hyvin, että se vetoaa katsojiin yli vuosikymmenten. Useimmat muistavat Lloydin vain Saftey Last -elokuvasta, mutta Kid Brother toimii aivan yhtä loistavasti. Komediaa sen puhtaimmassa muodossa. Ajalta, jolloin naurun saamiseen vaadittiin taitoa ja loisteliasta elekieltä. Romanttispainotteinen komediawestern olisi kai lähimpinä kuvaamaan tätä taidonnäytettä. 5/5

A Chump at Oxford: (title/tt0032339/) Laurel ja Hardy sotkevat itsensä eliittiyliopiston ilmapiiriin. Ohukainen & Paksukainen -komediaa jaksaa aina katsoa. Miehet pystyvät tuomaan komedian varsin vilpittömänä kankaalle ja ovat pitäneet laadukasta linjaa läpi uriensa. Komedia on tosin usein varsin identtistä, mutta tilanteiden ja tapahtumapaikkojen avulla siitä saadaan pieniä nyansseja irti, aina uudelleen ja uudella tavalla. Elokvua ei aivan Laurel&Hardyn kärkikolmikkoon pääse enää, mutta silti se on varsin viihdyttävä ja mukaansatempaava kohellusseikkauli, jossa Laurel pääsee esittämään perinteistä poikkeavaa roolia aina välillä. 4/5

Red Eye (title/tt0421239/). Tunnelmallinen ja tehokas jännäri. Rachel McAdams ja Cillian Murphy vetävät erinomaiset roolit, etenkin jälkimmäinen. Juoni on ehkä hieman ennalta-arvattava mutta toteutus on ensiluokkaista. Tarinaa ei turhaan venytetä vaan elokuva lähtee heti käyntiin ja jännitystä riittää loppumetreille saakka. 4/5.

Kill Bill Vol.1

Eipä tässä viitsi hirmuisesti hehkuttaa, vaikka yksi parhaimmista leffoista onkin. Kaikki toimii ja leffan päätösrepliikki ja välittömästi sen jälkeen alkava biisi toimii todella upeasti...

:thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: / :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup:

The brothers Grimm 3/5
Jos pitää Van Hellsingistä ja ylipäätään fantasia elokuvista kannattaa tämä käydä katsomassa
SW:Ep3 5/5 (Fani pisteet):love:

Kaikki toimii ja leffan päätösrepliikki ja välittömästi sen jälkeen alkava biisi toimii todella upeasti...

Tämä on kyllä elokuva historian upein lopetus :king:

Onneksi tuli Kill Billistä kaksi osainen :)

Tuli katsottua Kill Bill Vol.2 ja eihän se edelleenkään yltänyt ykkösen tasolle, :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: / :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: on aika lähellä...

Billin suoritus jäi päällimmäisenä tästä mieleen ja Pam Mei oli edelleen yhtä ärsyttävä kuin aikaisemmallakin katselukerralla :D

Tässä jotain mitä tullu kateltua.

L.A. Confidential:
Toinen kerta, kun katsoin tämän mestariteoksen. Vaikka juoni oli sopivan kimurantti, parhaiten mieleen jäivät loistavat näyttelijäsuoritukset ja ajan tunnelma. Kuitenkin se puolikas tähti uupuu jostain, vaikea sanoa mistä.
4½/5

Dogville:
Karu lavastus ja ennalta tiedetty pitkä kesto sai hieman miettimään seuraavien tuntien viihtyvyyttä, mutta elokuvahan oli loistava. Lavastus tosiaan hoiti oman osansa ja oli rohkea mutta toimiva ratkaisu. Mainiot näyttelijäsuoritukset ja juoni eteni verkkaisesti mutta varman oloisesti. Lopun jenkkikuvat ehkä olisi voinnut jättää väliin.
4½

28 päivää:
Keskiviikkona tulikin kova paikka, kun piti valita Sandra Bullockin romanttisen komedian ja draamakomedian tjsp välillä. Tuli kateltua tämä ihan Buscemin sivuroolin takia. Melko turha tekele, välillä perinteisen elokuvan mukavaa lämpöä, mutta kaavamainen ja tökerö viritys. Buscemista puolikas, etenkin miehen ensimmäinen kohtaus oli toimiva.
2½/5

Station Agent:
Huomiotta jäännyt elokuva, joka on keränyt hyviä arvosteluja. Elokuvamakuni on koko ajan siirtynyt enemmän ihmisläheiseen draamaan (en olisi ikinä uskonut), johon tämä kino osasi hyvin iskeä. Ehkä turhan alleviivaava, mutta kokonaisuudeltaan lämminhenkinen ja hyvin rakennettu elokuva, jossa ei tapahdu juuri mitään, mutta saa elämän näyttämään elämisen arvoiselta.
4½/5