searcho Michael m Mike :

searche People in Winsome S Stare isearchh Kissingsweetundressedmomanddaughter -osearche Chat ihushpass.com,i Chad asearch Chat ät Chad v That efik-fucklsearchi Winsome e That .En Kissingsweetundressedmomanddaughter isearchm Stare ie Michael Orlando usearcht Chad That e Chad ee Michael o People k Audition isearch 64150592uk Winsome v Imber s Kissingsweetundressedmomanddaughter i Winsome ja asearchtd Orlando a Chat o Michael iasearcho Has a Murray jl Murray a Winsome j Imber t Got u Kissingsweetundressedmomanddaughter a Kissingsweetundressedmomanddaughter t64150592. Bloom Vsearchr That isearcha Kissingsweetundressedmomanddaughter ssearcha Stare qsearcho Audition ;rep Winsome ämsi Orlando & Bloom usearcht Imber e Bloom t0psearchh Audition usearchku Got tsearchnaan l Winsome isearchk Bloom a Bloom , Stare msearchtsearcha Winsome h Kissingsweetundressedmomanddaughter mysearch j Orlando Audition a Naked ko People asearchs64150592a Michael isearchitystsearch k Audition llä Stare osearchk Chat n vesearchrsearchn.searchNyt Chat e Chat ijä osearchasearch Chat a Audition k Naked i Imber ih64150592n Winsome hvisearch roosearcheisaa, vaikka eihän tämä nyt tosiaan mikään näyttelijöiden elokuva ole. Affleck & Damon -parivaljakon oletin olevan suuremmassa roolissa, mutta taitavat olla eniten mainostettuja lähinnä nimensä vuoksi. Ihan mukava & viihdyttävä paketti kuitenkin kaiken kaikkiaan. Se Jumalan ääni -ukkeli on pirun hauska ja selvästi elokuvan parasta osa-alue.

3½ / 5

Matchtickmen:

Olemattomalle huomiolle aivan syyttä jäänyt Ridley Scottin kelmielokuva. Nicole Cage on oma puoliluetettava itsensä, tehden varsin pätevän roolisuorituksen. Sam Rockwell Cagen rentona kaverina tekee itselleen varsin tyypillisen roolisuorituksen. Rooli ei tarjoa suuria mahdollisuuksia venymiseen ja Rockwell onkin jokseenkin juuri niin hyvä, kuin hahmo antaa myöden. Cagen roolihahmo sen sijaan kyllä antaisi mahdollisuuksia muistettavaankin tulkintaan, nyt se jää lähinnä tasolle "viihdyttävä".

Parasta Matchtickemenissa on aivan ylivoimaisesti Alison Lohman. White Oleanderista pongattu tyttö oli oikeastaan se alkuperäinen syy tämän elokuvan hankkimiseen, eikä elokuvan tekohetkellä 24 vuotias Lohman petä 14 vuotiaana teinityttönä. Roolisuoritus on hyvin yksinkertaisesti todettuna loistava. Jos nyt vielä vähän lisää kehutaan niin elokuva on kaikinpuolin nätin näköinen, eritoten omannäköisensä ja tarina on riittävän mielenkiintoinen pitämään kiinnostuksen yllä koko kestonsa ajan. Erittäin viihdyttävä elokuva, mutta ei sitten kuitenkaan oikeastaan juuri muuta.

4- / 5

päätimpä heittää aivot nurkkaan ja katsoa jonkun seikkailu leffan ja valituksi tuli

Sahara:eli katsomaan lähdin mieli avoimena ja pelkällä ajan käyttö periaatteella. tässä ei leffa pettänyt vaan tarjosi hauskaa actionia ja typeriä vitsejä. elokuva jaksoi viihdyttää ja saihan sillä ajan mukavasti kulumaan;) tällä periaatteella annan

:D :D :D :D /5 (tämä siis ihan aivot narikkaan mielessä)

Taustaa: kymmentuntinen työpäivä toimistossa sisältäen mm. viisituntisen palaverin. Puoliksi koomassa kotiin ja tykki tulille toiveessa katsella jokin täysin tyhjäpäinen mättöpätkä aivot narikkaan asenteella. Ja katso; Toiveeni toteutui!

EXIT WOUNDS (Steven Segal). Leffa vastasi täysin toivettani. Mielentilasta johtuen leffa oli itse asiassa yllättävän viihdyttävä. Tarinaan oli saatu muutama kiva yllätys (kuka olikaan oikeasti pahis ja kuka good guy) ja autoja rikottiin paljon (niitä budjettikärryjä) ja hienoilla autoilla kruisailtiin näyyttävästi (niitä ei rikottu). Päähänlyöntikisaa Segalimaisesti riittävästi ja tissitkin nähtiin. Ja kökköä actionhuumoria genren sääntöjen määräämä määrä.

Sopivassa mielentilassa tämä on 3/5, väärän mielialan vallitsessa jopa 1/5 on liikaa.

BTW, miksi tämmöisessä leffassa pitää aina olla joku irrallinen pukuhuone, punttisali tms. yläruumis-paljaana-pullistellen-enhän-ole-yhtään-gay-kohtaus?

Todella pitkä aika on edellisestä postauksesta, joten nämä seuraavat ovat kertyneet viikkojen ajalta.


Komisario Palmun erehdys (title/tt0054001/)

Se ensimmäinen Palmu-elokuva ja itsellä ensimmäisen kerran nähtävänä. Mielenkiintoinen murhatarina tämä oli ja Kassilan ohjausta oli ilo katsella. Myös näyttelijöiden puolelta tuli unohtumattomia rooleja. 4/5


Kaasua, Komisario Palmu (title/tt0055038/)

Heti perään se seuraava. Tässä itse tarina ei ollut aivan ensimmäisen Palmu-leffan veroinen, mutta mielestäni pääosanäyttelijöiden kemiat kohtaavat tässä mitä mainioimmin ja jopa herkullisemmin kuin siinä ekassa. Ja Leo Jokelahan on itseoikeutetusti Suomen peter lorre. 4/5


Three Days of the Condor (title/tt0073802/)

Tämä oli täynnä sitä kultaisen 70-luvun tunnelmallista agenttijännärimeininkiä. Mukavastihan leffa jaksoi pitää otteessaan loppuun asti. Näyttelijöistä paras oli tietysti Max Von Sydow. Hieman tarinassa epäilytti ainakin se,kuinka helposti Faye Dunawayn hahmo kellistyi Redfordin alle.. Elokuvan muut ansiot kuitenkin sen verran vankat että sille irtoaa 4/5.


Dear Frankie (title/tt0377752/)

Pakkohan tämä oli hommata katsottavaksi, kun kerran kehutusta brittidraamasta oli kyse. Hieno kuvaus lapsen ja tämän yksinhuoltajaäidin elämästä. Tarina asetti varsin kovat odotukset elokuvalle ja ei ne ihan kaikilta osin täyttyneet. Älkää kuitenkaan väärin käsittäkö, todella laadukas leffa on kyseessä ja loppu onnistui vakuuttamaan, joten kyllä tälle suositukset voi antaa. Suosikkibrittidraamojen joukkoon tämä ei ihan noussut, ehkä eniten jäin lisärosoisuutta kaipaamaan. 4/5.


Gilbert Grape (title/tt0108550/)

Toinen lämminhenkisen draama. Tämän näkemisestä oli 10 vuotta ehtinyt vierähtää ja parempihan se oli kuin mitä muistikuvat kertoivat. Kautta linjan upeaa näyttelyä ja kaunis tarina hienosti rakennettuine päähenkilöineen. Jostain syystä pala ilmestyi kurkkuun elokuvan aikana useampaankin kertaan. Kaunista. 4½/5.


Taxi Driver (title/tt0075314/)

Joissain leffoissa homma vaan natsaa täydellisesti kohdalleen. Taksikuskin alussa kun Bernard Herrmanin musiikki pyörähtää käyntiin ja kuvat paskaisesta New Yorkista ilmestyvät ruutuun, tuntuu jokin heti loksahtavan kohdalleen. Ja kun elokuva jatkaa samalla linjalla loppuun asti jättäen vielä mukavasti tulkinnanvaraa, niin voi todeta nähneensä mestariteoksen. 5/5.

Matchtickmen:

Olemattomalle huomiolle aivan syyttä jäänyt Ridley Scottin kelmielokuva. Nicole Cage on oma puoliluetettava itsensä, tehden varsin pätevän roolisuorituksen......Erittäin viihdyttävä elokuva, mutta ei sitten kuitenkaan oikeastaan juuri muuta.

4- / 5

Samoilla linjoilla ollaan. Alison Lohman hurmasi meikäläisen Big Fish:ssä. Osittainen hankintasyykin siis sama. Kukas tuo Nicole Cage muuten on? ;)

Samoilla linjoilla ollaan. Alison Lohman hurmasi meikäläisen Big Fish:ssä. Osittainen hankintasyykin siis sama. Kukas tuo Nicole Cage muuten on? ;)

En tiedä minäkään. Mutta kerropa sinä minulle, että mikä elokuva tuo Matchtickmen oikein on? IMDB ei kyseistä elokuvaa tunne ja kuitenkin olet tuon elokuvan (myös) hankkinut? Jotain kotikutoista materiaalia, b-luokan Wesley Snipes-tuotantoa vai ihan jotain muuta? Itse pidin kuitenkin myös elokuvasta Matchstick Men. Oletko nähnyt sitä?


Jos nussii pilkkua, mitää olla valmis menemään pohjaan asti. ;)

The Philadelphia Story (title/tt0032904/) (Skandaalihäät)
Screwball-klassikko, jos ei nyt aivan täysosuma ollut, niin viihdyttävän elokuvatuokion kuitenkin tarjosi. Näyttelijäsuoritukset (Stewart, Hepburn ja Grant - vahvempaa pääosakolmikkoa saa toivoa) olivat kyllä erinomaisia ja kemiat olivat kohdallaan, mutta muutama suvantokohta aiheutti turhia hidastumisia elokuvan tahdissa. :):):):)-

Quatermass and the Pit (title/tt0062168/)
Vanhaa kunnon Hammer-scifiä. Juoni oli sopivasti kiehtova ja muutenkin tällainen tunnelmoiva tiedemieslähtöinen b-luokan scifistely miellyttää. Taas huomasi että ennen sentään keskityttiin enemmän juonilähtöiseen kerrontaan, valitettavasti nykyisin b-scifi sortuu aina jossain vaiheessa aivottomaksi räiskinnäksi. :):):)+

Makuja on tietenkin monia, mutta itse pidän tätä kyllä parhaana heist-leffana kautta aikojen. Turha tekele ei missään nimessä!

Jaa, että ihan heist-leffa... Ei tolle todella vakiintuneelle termille ole suomenkielistä vastinetta?

Mut mun mielestä toi black&white-elokuva is directed by todella loistava ohjaaja Kubrick, mutta herran alkupään tuotanto ei simply yllä Outolemmen jälkeisen tuotannon levelille.

Jaa, että ihan heist-leffa... Ei tolle todella vakiintuneelle termille ole suomenkielistä vastinetta?

"Keikkaelokuvasta" voinee puhua, mutta ei sekään ole aivan toimiva termi, joten "heist" on yleisesti käytetty kuvattaessa kyseistä genreä.

"Keikkaelokuvasta" voinee puhua, mutta ei sekään ole aivan toimiva termi, joten "heist" on yleisesti käytetty kuvattaessa kyseistä genreä.
Ai-jaa, koskaan tommosta nähny/kuullu suomenkielisissä teksteissä. Mutta olkoon, kyllä se englanti kivasti värittää tätä ilmaisuvoimatonta äidinkieltä!

Jali ja Suklaatehdas. Dubbaamaton versio. 4-/5. Tyypillistä Burtonia; käsittämättömän hienot lavasteet ja musiikit. Muutenkin esteettinen silmä esimerkiksi aurinkolasien muotoilua myöten jokseenkin täydellistä. Mutta joku siitä vaan jää kerronnallisesti uupumaan. En osaa sanoa mikä se on, mutta mielestäni elokuva vähän läsähti lopussa.